Aula-työkodin historia on vahvasti kiinni suomalaisessa kehitysvammahuollon historiassa. Sen juuret johtavat vuonna 1927 perustettuun Apulastentarha Aulaan, joka toimi muun muassa nykyisen Ympyrätalon kohdalla Helsingin Hakaniemessä. Aulan johtajana toimi lastentarhanopettaja Tyyne Särkijärvi.

Aula-työkodin syntyyn vaikuttivat aktiiviset vanhemmat, jotka olivat huolissaan Apulastentarha Aulan aikuistuvien lastensa tulevaisuuden elämänmahdollisuuksista. Vahvana vaikuttajana toimi myös johtaja Tyyne Särkijärvi, jota voidaan pitää kehitysvammaisten henkilöiden päivätoiminnan uranuurtajana. Hän piti tärkeänä "sellaisen avohuollon toimintamuotojen löytämistä, jotka palvelisivat kaikenikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä".

Aikuisten kehitysvammaisten työtoimintaa suunnitteleva ja ylläpitävä yhdistys perustettiin 14.11.1934. Kuukautta myöhemmin pidetyssä kokouksessa yhdistyksen nimeksi otettiin Aula-työkotien Kannatusyhdistys -Garantiföreningen för Aula-arbetshem. Yhdistyksen tarkoituksena oli perustaa työkoteja kehitysvammaisille nuorille ja hankkia heille toimeentulomahdollisuuksia. Yhdistykselle valittiin johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi Tyyne Särkijärvi.

Kannatusyhdistys keräsi varoja monin eri keinoin: yhdistyksen jäseniltä perittiin jäsenmaksuja, pyrittiin hankkimaan lahjoituksia ja järjestettiin myyjäisiä. Kannatusyhdistyksen valistustyö oli merkittävää, sillä kehitysvammaiset henkilöt ryhmänä oli suhteellisen vieras joukko sekä yhteiskunnan päättäjille että suurelle yleisölle. Tietoa levitettiin lehtikirjoitusten, radiohaastattelujen ja yleisötilaisuuksien avulla. Toiminnan tukemiseen saatiin muun muassa kulttuurihenkilöt Aku Korhonen ja Elli Tompuri, jotka esiintyivät korvauksetta erilaisissa tilaisuuksissa. Ruotsalainen toimitusalan yhdistys, Svenska Tidningsutgivareföreningens Veckotidningssektion (VECTU) lahjoitti lehtiensä ylimääräiset numerot sodan jälkeiseen Suomeen vuonna 1947. Rautatiekirjakauppa Oy järjesti lehtien myynnin ja niistä saadut tulot jaettiin eri kulttuurirahastoille ja hyväntekeväisyysyhdistyksille. Aula-työkotien Kannatusyhdistys pääsi myös onnekkaiden saajien joukkoon Rautatiekirjakaupan johtajan Gustav Blomqvistin ansiosta. Blomqvist osallistui myöhemmin aktiivisesti kannatusyhdistyksen toimintaan johtokunnan jäsenenä.

Lahjoitukset lisäsivät kannatusyhdistyksen peruspääomaa, mutta eivät riittäneet Eirasta löydettyyn vuonna 1911 rakennettuun asuintaloon. Talo voitiin ostaa ja tarvittavat muutostyöt sekä korjaukset pystyttiin tekemään, kun Helsingin kaupunki myönsi kaksi kolmasosaa talon ostohinnasta kattavan korottoman lainan. Laina on maksettu kokonaan takaisin vuonna 2010. Lainan antamisen ehtona oli, että yhdistyksen johtokunnassa olisivat
kaupunginhallituksen, lastensuojelulautakunnan ja kansakoulujen
tarkastajaneuvoston nimeämät edustajat. Viime vuosina Helsingin kaupunki ei ole enää voinut nimetä Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry:n hallitukseen omia edustajiaan.

Toiminta aloitettiin 10.12.1950, kun ensimmäiset kuusi kehitysvammaista suojatyöntekijää merkittiin talon kirjoihin. Oli kulunut 16 vuotta yhdistyksen perustamisesta. Aula-työkodin johtajana aloitti kansakoulunopettaja Raija Särkijärvi. Äitien ja Tyyne Särkijärven unelma oli toteutunut.