Historia

Aula-työkodin historia on vahvasti kiinni suomalaisessa kehitysvammahuollon historiassa. Sen juuret johtavat vuonna 1927 Helsingin Hakaniemeen perustettuun Apulastentarha Aulaan.

Aula-työkodin syntyyn vaikuttivat aktiiviset vanhemmat, jotka olivat huolissaan Apulastentarha Aulan aikuistuvien lastensa tulevaisuuden elämänmahdollisuuksista. Vahvana vaikuttajana toimi johtaja Tyyne Särkijärvi, jota voidaan pitää kehitysvammaisten henkilöiden päivätoiminnan uranuurtajana. Hän piti tärkeänä “sellaisen avohuollon toimintamuotojen löytämistä, jotka palvelisivat kaikenikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä”.

Vuonna 1934 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana toimiessaan Tyyne Särkijärvi teki merkittävää valistustyötä, sillä kehitysvammaiset henkilöt ryhmänä oli suhteellisen vieras joukko sekä yhteiskunnan päättäjille että suurelle yleisölle. Tietoa levitettiin lehtikirjoitusten, radiohaastattelujen ja yleisötilaisuuksien avulla.

Kannatusyhdistys keräsi varoja monin eri keinoin, jotta olisi mahdollista hankkia tarvittava kiinteistö työkotia varten. Sellainen löytyi ja hankittiin Eirasta.

Toiminta aloitettiin 10.12.1950 kun ensimmäiset kuusi kehitysvammaista suojatyöntekijää merkittiin talon kirjoihin. Oli kulunut 16 vuotta yhdistyksen perustamisesta. Äitien ja Tyyne Särkijärven unelma oli toteutunut.

Samanaikaisesti työkotitoiminnan kanssa Kannatusyhdistys kehitteli loma- ja kesätoimintaa. Vuonna 1957 yhdistys osti Artjärven seurakunnalta vanhan pappilan rakennukset ja yhdeksän hehtaarin tontin. Tämä käynnisti leiritoiminnan kesäkuukausiksi. Lomakodilla vietti kesiään vuosittain noin 125 kehitysvammaista henkilöä. Aulan lomakoti toimi vuosina 1957–2010.